In memoriam

Valovoimainen ruokajournalisti Elina Jyväs

Ruokatoimittaja Elina Jyväs (s. 18.2.1977, k. 30.6.2017) aloitti uransa 2000-luvun taitteessa, jolloin lehtiin oli vaikeaa päästä edes harjoittelijaksi. Vapaana toimittajana Elina loi nopeasti verkoston, joka luotti tuoreen kasvatustieteen maisterin ja kotitalousopettajan kykyihin ruokajuttujen kirjoittajana ja visualistina. Vuosien varrella Elina toimitti juttuja muun muassa Glorian Ruoka & Viiniin ja Helsingin Sanomiin. Viimeiset neljä vuotta hän toimi Maku- ja Kaneli & Sokeri -lehdissä tuottajana. Elinan kasvot tulivat tutuiksi myös muissa A-lehtien julkaisuissa ja Maku-lehden ruokavideoissa. Toukokuussa uudet tuulet ja haasteet kutsuivat Elinaa ja hän siirtyi viestintäyrittäjäksi. Tie oli valoisa ja avoinna.

Elinan jutut tunnettiin poikkeuksellisesta kekseliäisyydestä. Hänen ainutlaatuinen kulinaristinen kielensä avasi lukijoille lehtien sivuilta ovia maailman keittiöihin. Ruokajournalistina Elina eli todeksi tunnuslausettaan "more is more". Hänen artikkeleidensa ruoka- ja leivonnaiskuvat olivat runsaudessaan upeita ja viimeisteltyjä, mutta ohjeet laadittu ja taustoitettu niin, että niillä onnistui kuka tahansa.

Työn ohella Elina piti Baking Instinct -leivontablogia, joka toimi oivallisena alustana hänen luovuudelleen. Elinan sivupersoonan, aatelisneito Eleanora von Smöörin lennokkaissa tarinoissa seikkailtiin makeuden maailmassa. Blogi siivitti Elinaa kirjoittamaan samannimisen leivontakirjan (Tammi 2014), jonka häikäisevä tyyli ja hallitut mutta omaperäiset makuyhdistelmät tekivät siitä ajattoman klassikon.

Elina rakasti matkustamista, kulttuuria, taidetta ja värikkäitä kukkia. Onnellisimmillaan Elina oli turkoosin meren ja uusien kokemusten äärellä yhdessä rakkaittensa, miehensä Petterin ja poikansa Santerin kanssa. Kesäkuussa Elina menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Laaja ystävien ja kollegojen joukko sekä ruokatoimittajien yhdistyksen jäsenet jäävät kaipaamaan valovoimaista, taiteellista, hulvattoman huumorintajuista ja lämminsydämistä Elinaa.

 

Emilia Kolari ja Uura Hagberg
Kirjoittajat ovat Elinan kollegoja Maku-toimituksesta.

 

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Anja Sirkiä (os. Linkomies)
20.5.1925-29.11.2015

Oli itsestään selvä, että Anja Sirkiästä tuli vuonna 1968 syntyneen Kymppi-ryhmän epävirallinen puheenjohtaja ja 1983 Kotitaloustoimittajat Kympit ry:n ensimmäinen virallinen puheenjohtaja.  Anja oli oman aikansa julkkis ja meille hieman nuoremmille todellinen grand old lady. Hän oli ollut Keskolla töissä, kiertänyt koko Suomen ja toiminut tuomarina Niilo Tarvajärven juontamassa Loistoemäntä-ruokaohjelmassa. Sanoma Osakeyhtiön Me Naiset -lehdestä hän siirtyi myöhemmin Kodin Kuvalehteen, mistä jäi eläkkeelle.

Anja otti napakasti ohjat yhdistyksessä käsiinsä ja antoi vahvan ammatillisen taustan nuorelle yhdistykselle. Hän tunsi kaikki elintarvikealan johtajat ja hänen suhdeverkostonsa oli laaja. Häneltä löytyi myös vastaus kaikkeen mahdolliseen ja neuvot, mistä voi kysyä ja minne soittaa. Uteliaana lehtinaisena hän luki aamuisin jopa Helsingin Sanomien urheilusivut pysyäkseen ajan tasalla.

Puheenjohtajana hän ilmiselvästi nautti asemastaan, mikä näkyi siinä, ettei kapulan siirtäminen seuraajalle ollut aivan helppoa.

Luonteeltaan Anja oli iloinen ja valoisa mutta osasi olla tiukkakin tarvittaessa. Hän pukeutui kauniisti ja hiukset olivat aina kunnossa. Anjalla oli lahja yhdistää lähes loputtomasti vanhaa ja uutta. Viimeiset vuotensa Anja vietti hoitokodissa, jossa hänen positiivinen elämänasenne näkyi siinä, ettei hän ei koskaan valittanut.

Anja oli kotoisin Loimaalta, jossa hänen isänsä oli eläinlääkäri ja vauraan maatilan osa-aikaviljelijä. Kymppien yhteisessä kirjassa Lapsuuteni ruokamuistot (1994, Gummerus) Anja kertoo talon ruokataloudesta 30-luvulla. Teksti on todellista ruokakulttuurin historiaa, joka kodin perintönä jatkui toimitustyössä.

Lauttasaaren koti ja Anjalle rakas kesäpaikka Vilaus avasivat ovensa myös kollegoille. Yhteisiä muistoja on paljon. On haikeaa jättää jäähyväisiä hyvälle ystävälle. Näin on joskus kuten nytkin tehtävä. Kiitos Anja työstä, jonka ansiosta nykyinen yhdistyksemme elää ja voi hyvin.

Kiitollisena

Eeva Salonen

 

Kiia Renko

Sanoma Lifestylen ruokatoimituksen toimittaja Kiia Renko (s. 1965) kuoli 5.2.2015 sairauden uuvuttamana. Kiia meni töihin Kodin Kuvalehden ruokatoimittajaksi vuonna 2001 ja teki viime vuoden loppupuolelle asti ruokajuttuja lähes jokaiseen Kodin Kuvalehteen.

Kiia oli henkeen ja vereen ruokaihminen mutta arvosti sydämestään myös vähemmän alaa harrastaneita. Silmät loistaen hän kertoi ystävistään, jotka olivat keksineet laittaa jotakin ihan vain nopeaa ja yksinkertaista, ja se oli ”aivan älyttömän hyvää”. Oli vapauttavaa, kun niin pätevä emäntä herkutteli kaupan pitsalla perjantai-iltana. Kiia oli muuten myös lentoemäntä ja fysioterapeutti, mutta ruoan laittaminen ja reseptien kokeileminen veivät mennessään.

Työyhteisössä ja lähipiirissään Kiia oli ystävä, joka verkostoi muut yhteisöksi. Kiia ei vain puhunut siitä, kuinka tärkeitä ystävät ovat vaan hän myös toimi sen mukaan. Kiia näki valtavasti vaivaa ystäviensä eteen – luontevasti, iloisesti ja ja paneutuen.

Kiia rakasti kaikkea ihanan hömppää. Hän tiesi kaiken tietämisen arvoisen lempijulkkiksistaan ja kuninkaallisten uusista vauvoista. Ja koirista, vaikka ne olivat hänelle kaikkea muuta kuin hömppää.

Kiia oli lapseton, mutta ei perheetön. Hänellä oli aivan valtava läheisten joukko. Kiia kestitsi jatkuvasti muita, piti koirasynttäreitä ja kummilapsijuhlia ja juhli ystäviensä kanssa kaikkea juhlimisen arvoista.

Kiia oli se, joka näki marraskuun harmaassakin auringon ja kesän, hän oli aina optimisti ja keskittyi vain elämän positiivisiin asioihin. Sairautensa aikana Kiia halusi keskittyä elämään, rakastamansa työn tekoon ja tulevaisuuteen.

Tätä tekstiä varten on kerätty muistoja Kiian työkavereilta. Kirjoittaja on Jenny Savikko, Kiian työkaveri Kodin Kuvalehdessä 2005–2012.