VUODEN KOTIMAINEN KEITTOKIRJA
Vuoden Kotimainen Keittokirja- kilpailu on Ruokatoimittajien järjestämä kilpailu vuoden parhaasta keittokirjasta.
Vuoden kotimainen keittokirja – kilpailuun hyväksytään kirjat, jotka ovat ilmestyneet Ruoka&Viini- messujen välisenä aikana, lokakuu-lokakuu ja jotka ovat suomessa tehtyjä ensipainoksia.
Uusintapainoksia, vaikka niissä olisi lisättyä uutta sisältöä, tai jo ilmestyneestä ja kilpailussa jo mukana olleesta kirjasta myöhemmin tehtyjä käännöskirjoja, ei hyväksytä mukaan kilpailuun.
Kilpailun teokset kerätään olemalla sähköpostitse yhteydessä kustantajien viestintä- ja markkinointiosastoille. Myös Ruokatoimittajat yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus tietoon saattaa ja tuoda kilpailuun mukaan siihen sopivia ja kuuluvia teoksia.
Tuomaristoon kutsutaan Ruokatoimittajat ry:n jäsenistö sähköpostitse ja mukaan otetaan kaikki halukkaat.
Kilpailussa ja tuomaristossa voi olla myös Ruokatoimittajat Ry:n jäsenten teoksia. Tuolloin kyseinen jäsen on jäävi äänestämään lopputuloksesta, jos oma teos on äänestyksessä mukana.
Tuomaristo valitsee kilpailussa yhden voittajan. Tuomaristo saa jakaa kunniamainintoja, eikä niiden määrää ole rajoitettu.
Palkinto jaetaan vuosittain Viini&Ruoka -messuilla.
TAUSTAA
Keittokirja on ruoanvalmistajalle edelleen ylivoimaisesti paras käyttöliittymä keittiössä. Pöydällä auki olevaa kirjaa on helppo vilkuilla, ja se saa vähän sotkeentuakin. Sivuille voi kirjoittaa omia muistiinpanoja ja merkintöjä, ja kulmat voi taittaa erityisen hyvän reseptin merkiksi. Suosikkiresepti on vaivaton löytää uudelleen ja uudelleen. Kirja päihittää padit, puhelimet ja tietokoneet keittiössä mennen tullen.
Hyvässä keittokirjassa on selkeä, kantava idea. Se kulkee johdonmukaisesti läpi teoksen ja perustelee lukijalle kirjan olemassaolon. Keittokirjoja ilmestyy edelleen paljon, mutta hyvällä idealla voi erottautua joukosta. Ilahduttavasti yhä useammassa keittokirjassa on mukana myös tarinallisuutta, joka inspiroi lukijaa.
Hyvin kirjoitetussa ja toimitetussa ruokakirjassa teksti soljuu sujuvasti ja reseptit ovat toimivia, selkeitä ja loogisia. Keittokirjan toimittaminen ja oikolukeminen ovat asioita, joihin tekijöiden ja kustantajien pitää kiinnittää erityistä huomiota. Liian monessa keittokirjassa on hyvien reseptien keskellä huonoja tai huonosti kirjoitettuja reseptejä. Harmittavan usein myös raaka-ainelista ja työohje eivät kulje käsi kädessä ihan loppuun asti.
Visuaalisuus on keittokirjassa isossa roolissa: osa keittokirjaa selailevista inspiroituu pelkästään kuvista eikä välttämättä edes lue reseptejä sen tarkemmin. Ruokakuvissa erityisen tärkeää on, että kuva herättää ruokahalun. Plussaa on, jos tekijä on keksinyt ruokakuviin jonkin uudenlaisen kulman.
ARVIOINTIKRITEERIT
Vuoden kotimaisessa keittokirjassa on
- idea ja ajatus, joka kulkee johdonmukaisesti läpi teoksen ja perustelee lukijalle kirjan olemassaolon
- laadukkaat kuvat
- hyvä ja laadukas teksti
- hyvät, selkeät ja johdonmukaiset reseptit, joista ruoan valmistaminen onnistuu
- selkeä rakenne
- kilpailuun osallistuva kirja voi olla myös tarinallinen/tiedollinen ruokakirja
- kokonaisuus, joka toimii ja herättää mielenkiinnon, innostaa ruoan ja ruokakulttuurin pariin
VUODEN KEITTOKIRJA 2025

Ruokatoimittajat ry:n keittokirjaraati on jälleen arvioinut kotimaisen keittokirjasadon. Voittajan valinta oli helppoa: ensimmäinen vegaaninen grillausopas teki vaikutuksen tuoreella ja inspiroivalla otteellaan.
Vuoden kotimainen keittokirja on Elina Innasen Chocochilin kesäruokaa (Kosmos). Chocochilin kesäruokaa on moderni, inspiroiva ja käytännönläheinen opas vegaaniseen grillaamiseen ja kesäkokkaukseen. Innasen lämmin ja tunnistettava ote näkyy kaikessa: ruoassa, tarinassa ja kirjan kauniissa visuaalisessa ilmeessä.
Kirja osoittaa vakuuttavasti, että vegaanikin voi grillata – ja tehdä sen herkullisesti, helposti ja ilolla. Reseptit ovat selkeitä ja toimivia, ja niiden punainen lanka pysyy kirkkaana läpi koko teoksen. Kokonaisuus on huolellisesti rakennettu ja tasapainoinen niin sisällön, taiton kuin reseptien rytmityksenkin osalta.
Innasen reseptiikka on tekijänsä näköistä: kekseliästä, värikästä ja makujen suhteen rohkeaa, mutta silti helposti lähestyttävää. Kirjasta löytyy inspiraatiota niin aloittelevalle kotikokille kuin kokeneemmallekin ruoanlaittajalle – ohjeissa on samaan aikaan rentoutta ja ammattilaisen varmuutta.
Raati piti erityisesti siitä, että resepteissä on runsautta, makua ja vaivattomuutta. Kirsikkamarinoitu tofu nousi testiryhmän suosikiksi: ihana, toimiva resepti, jossa marinadia on reilusti ja maku täyteläinen.
Marinadi on erinomainen – sitä tulee paljon, mutta kaikki on tarpeen. Maku on syvä ja balanssissa.
Myös vesimeloni-retiisisalaatti ja satay-tofu keräsivät kiitosta maukkaudestaan ja kesäisestä tunnelmastaan.
Reseptit toimivat juuri niin kuin luvataan – niissä on hyvä rytmi, selkeä ohjeistus ja onnistumisen ilo mukana.
Kirjan kuvitus ja taitto täydentävät sen tunnelmaa upeasti – Chocochilin kesäruokaa on kirja, joka saa tarttumaan grillipihteihin ja viettämään pitkää kesäiltaa ystävien kanssa. Selkeä, inspiroiva ja visuaalisesti onnistunut kokonaisuus, joka tekee vaikutuksen niin sisällöllään kuin ulkoasullaan.
Kunniamaininnat
Korpen keittiössä, Korpedictus
Korpen keittiössä (Otava) on raikas, omalaatuinen ja täysin tekijänsä näköinen teos, joka vie lukijansa Youtubesta tuttuun Korpen kokeilunhaluiseen, humoristiseen ja uteliaaseen keittiöön. Kirja rikkoo perinteisen keittokirjan rajoja viihdyttävällä tavalla.
Teos inspiroi kohderyhmäänsä tarttumaan kauhaan ja kokeilemaan rohkeasti, epäonnistumisenkin uhalla. Se puhuttelee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, jotka löytävät kirjasta omanlaisensa tavan innostua ruoanlaitosta. Raati testasi muun muassa viinikumit ja keksi-toffeesuklaapatukat. Ohjeet osoittautuivat toimiviksi, mutta vaativat tarkkuutta ja huolellisuutta – aivan kuten kemian inspiroima kokkailu kuuluukin.
Korpen keittiössä on ehjä ja miellyttävä kokonaisuus – hauska, selkeä ja energinen. Se tuo keittiöön iloa, uteliaisuutta ja tekemisen meininkiä. Kirja saa kunniamaininnan omaperäisestä ideasta, innostavasta otteesta ja kyvystä saada uusi yleisö kokkaamaan.
Sienikirja, Mari Moilanen
Mari Moilasen Sienikirja on lämmin, käytännönläheinen ja innostava opas metsän antimien maailmaan. Teos tekee sieniin tutustumisesta helpompaa kuin koskaan. Teos toimii kuin sienikaveri metsässä – sen kautta kokenut ammattilainen on mukana opastamassa videoiden avulla. Moilasen lämmin ote ja selkeä kirjoitustyyli tekevät sienestämisestä helppoa ja turvallista.
Tietopainotteisessa kirjassa on 19 reseptiä, jotka tukevat kokonaisuutta erinomaisesti. Raati testasi muun muassa sienipastan soijavoilla ja sieniä ruskistetussa voissa.
Kunniamaininta menee teokselle, joka innostaa uuden sukupolven sienestämään, madaltaa kynnystä lähteä metsään ja opastaa taitavasti myös keittiön puolella.
Pastis – Pieni pala Pariisia, Samuil Angelov, Elina Yrjölä, Pinja Ohvo & Nico Backström
Pastis – Pieni pala Pariisia on kaunis ja kunnianhimoinen teos, joka vie lukijansa keskelle ranskalaista ravintolakulttuuria – Pikkuroban pikkubistrosta aina Provencen pastis-laseihin ja Pariisin kahviloihin. Kirja huokuu ranskalaisen keittiön eleganssia ja ravintolakulttuurin perinteitä, ja sen sivuilla voi aistia, miltä tuntuisi istua Pastiksen pöydässä tai kävellä hetken Rue de Rivolilla.
Teos yhdistää historiallista ja kulttuurista tietoa Ranskasta sekä tinkimättömällä otteella laadittua reseptiikkaa, joka avaa bistroruoan saloja ja makujen logiikkaa. Mukana on myös laaja viiniosio ja juomasuosituksia, jotka täydentävät kokonaisuutta ja tuovat kirjaan autenttisen ranskalaisen ravintolatunnelman.
Raati testasi kirjasta muun muassa croque monsieurin, tarte tatinin ja haudutetun mustekalan. Reseptit edustavat ravintolareseptiikkaa ja ammattikeittiön tekniikoita. Ne vaativat keskittymistä ja huolellisuutta, mutta lopputulos palkitsee. “Kun aikaa ja tarkkuutta löytyy, ruoista tulee upeita – kuin ravintola-annoksia kotikeittiössä.”
Visuaalisesti kirja on poikkeuksellisen kaunis ja tunnelmallinen. Kuvat, taitto ja kuvitus muodostavat harmonisen kokonaisuuden, joka onnistuu tuomaan palan Ranskaa suomalaiseen keittiöön.
Kunniamaininta teokselle, joka tuo Ranskan makujen ja tunnelmien kautta ravintolakulttuurin lukijan pöytään. Pastis – Pieni pala Pariisia on elämys kaikille aisteille.
VUODEN KEITTOKIRJA 2024

Ruokatoimittajat ry:n valitsema Vuoden kotimainen keittokirja aloittaa juurileivonnan uuden nousun. Satu Koiviston helppoutta korostava leipomisfilosofia auttaa uudet hapanjuurileipurit alkuun ja herättää lepotilassa olevat hapanjuuret uudelleen toimintaan.
Helpomman hapanjuurileivonnan käsikirja on ruokatoimittaja Satu Koiviston kädenojennus kaikille, jotka rakastavat juurileipää ja haluaisivat ottaa sen salat haltuun. Koivisto oikoo hieman perinteisiä menetelmiä ja näyttää kädestä pitäen, miten juurileipä onnistuu helposti kotona. Kokemus ja osaaminen paistavat kirjasta, jonka ohjeet ovat vakuuttavia ja selkeitä.
Ruokatoimittajat ry:n Vuoden kotimainen keittokirja -raadin ennakkosuosikki piti pintansa läpi kisan. Kirjan punainen lanka kantaa alusta loppuun ja nimi ja sisältö vastaavat hyvin toisiaan.
Hyvin kirjoitetut reseptit sekä selkeät vaihekuvat houkuttelevat kokeilemaan. On helppo
lähteä leipomaan, kun koko ideologia on yksissä kansissa ja etenee selkeästi. Asenne on
yksinkertaisempi ja rennompi kuin aiemmissa hapanjuurileivontaa koskevissa kirjoissa.
Vaikka asiaa on paljon, teksti etenee rennolla otteella ja sujuvasti.
Inspiroiva teos sai ruokatoimittajat elvyttämään uinuvat hapanjuurensa ja onnistumaan kaikessa, mitä he testasivat. Ciabatta- tai lesesämpylät on kirjailijan oma suositus aloittelevalle hapanjuurileipurille.
Kunniamaininnat
Aiemmin Suomen ruokahistorian yksien kansien väliin koonnut tutkija Ritva Kylli paneutuu uudessa teoksessaan reissuruokaan. Ruokaa reissussa – Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffetiin vie herkulliselle historialliselle retkelle läpi suomalaisen
ruokamatkailun menneitten vuosikymmenten.
Anni Pyykkö ja Eveliina Netti viestivät Ruokasankarit-kirjassaan Vennin ja Lylyn avulla lapsia innostaen, miten jokainen voi olla aktiivinen osallistuja. Nerokas kirja nykyaikaiseen lasten ruokakasvatukseen tarjoaa myös aikuisille virkistävää kertausta ja uutta tietoa. Ruokasankarit on hyvä yhdistelmä satumaista kerrontaa, tietokirjamaisuutta ja aiheeseen sopiva reseptejä. Vaikka puhutaan vakavasta aiheesta, ruokahävikistä, kirja pursuaa ruokailoa ja herättää keskustelemaan. Ruokasankarit on osuva nimi teokselle!
Vuoden kotimainen keittokirja -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Viini & Ruoka -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.
Vuoden kotimainen keittokirja
Helpomman hapanjuurileivonnan käsikirja
Satu Koivisto
readme.fi
Kunniamaininnat
Venni ja Lyly – Ruokasankarit
Anni Pyykkö, Eveliina Netti
Lasten Keskus
Ruokaa reissussa
Ritva Kylli
Gaudeamus
VUODEN KEITTOKIRJA 2023

Prisca Leclercin Brasserie (Readme.fi, 2023) tavoittaa pariisilaisen brasserie-tunnelman tekijän asiantuntemuksen ansiosta ja herättää välittömän halun päästä nauttimaan siitä. Pariisin-matkan vaihtoehtona on nautiskelu kotona, sillä myös se onnistuu kirjan ohjeilla.
Kirjassa on selkeä ja kantava idea, joka kulkee johdonmukaisesti läpi teoksen. Kirja avaa brasserie-ravintoloiden merkitystä ranskalaiselle ruokakulttuurille ja opastaa varmalla otteellaan lukijan tähän maailmaan. Kirja erottuu selkeällä linjallaan ja informatiivisuudellaan. Se on sivistävä, mutta samalla mutkaton ja helposti lähestyttävä – kuin oppikirja ranskalaisen keittiön salaisuuksiin.
Kirjaan on kerätty klassikkoreseptejä, jotka avaavat ranskalaisen ruokakulttuurin historiaa. Kaikesta paistaa kirjoittajan varma ote ja asiaan vihkiytyminen. Reseptien ingressit johdattavat tietoiskumaisesti ruoan alkuperään ja ruokalajin valmistustekniikoihin. Huolella laadituilla ohjeilla kokaten ravintola tulee kotiisi.
“Brasserie sisältää huippuhyviä klassikkoreseptejä. Jokaisen kotikokin pitäisi tuntea ja kokata ne vähintään kerran elämässään. Tämä keittokirja ei vanhene koskaan”, Ruokatoimittajat ry:n raati kommentoi.
Ruokatoimittajat ry:n raati kiittää, miten kuvat rakentavat fiiliksen kuin istuisi jo brasseriessa tai bouillonissa. Jokainen annoskuva on herkullinen ja samalla autenttinen kurkistus ranskalaiseen ravintolaan. Kuvissa on ihana tunnelma, kaunis valo ja upeat astiat, jotka herättävät vahvoja tunteita.
Runsas kuvitus ja pariisilaisuutta tihkuva tunnelma tekevät kirjasta silmää ilahduttavaa selailtavaa. Sen sivuilta voi myös poimia ravintolavinkit seuraavaa Pariisin-matkaa varten, sillä rakkauden kaupungin ruokamuistoja jakavat kirjailijan lisäksi muutamat tunnetut Pariisin-ystävät ja -asukkaat.
Visuaalisuus on Leclercille tärkeää, ja siksi hän valitsi huolellisesti kumppaninsa kirjan tekemiseen. Kuvaajaksi valikoitui Santeri Stenvall.
Kunniamaininnat kahdelle tiimille
Ruokatoimittajat ry jakaa tänä vuonna kaksi kunniamainintaa. Molemmat kunniamaininnan saajat ovat käsikirjamaisia teoksia.
Kunniamaininta: Mona Tähtinen: The Queen of Cakes (Cozy Publishing, 2023)
Raati luonnehtii Mona Tähtisen teosta gluteenittoman leivonnan käsikirjaksi ja kunniamainintaa elämäntyöpalkinnoksi. Tähtinen on upea leipuri, joka todistaa, että gluteenittomat kakut eivät ole vain yhtä hyviä kuin tavalliset, vaan vielä parempia ja kauniimpia.
Kunniamaininta: Johanna Jovelan ja Annabelle Antas: Hurmaava hyötypuutarha (Docendo, 2023)
Keittokirjat ovat tietokirjoja, ja tämä kirja täyttää tietokirjan kriteerit. Kaikki lähtee puutarhasta, joten hyötypuutarha aiheena puhuttelee kohderyhmää. Kirja antaa alaotsikkonsa mukaisesti vinkkejä omavaraisempaan arkeen ja toimii jokaisen puutarhaihmisen tai sellaiseksi aikovan käsikirjana. Raati kuvailee lukuelämystä myönteisen kannustavaksi.
VUODEN KEITTOKIRJA 2022
Anu Braskin kokonaisvaltainen sieniruokakirja Sienihullu on Vuoden keittokirja vuonna 2022. Lisäksi Ruokatoimittajat ry jakoi kunniamaininnat teoksille Kansallisteatterin näyttelijöiden reseptikirja ja Ninja keittiössä.
Ruokatoimittaja Anu Braskin ja valokuvaaja Sami Revon Sienihullu on oivaltava ja inspiroiva ruokakirja, joka tuo sienet nykypäivään. Kirjailija kuvailee sitä sienihullun niiaukseksi metsän suuntaan, nöyräksi kiitokseksi sieniapajille ja oodiksi itiöemille ja ihmeelliselle sienirihmastolle.
Ruokatoimittajat ry:n raati ihastui kirjan ammattimaiseen otteeseen, aitoihin kuviin ja rouheaan kokonaisuuteen, joka palvelee niin kokenutta kuin vasta syttyvää sienihullua. Kuvissa ruoka on upeasti pääroolissa, ja käsin tehdyt astiat ja vahvat taustavärit sopivat täydellisesti sienten seuraan. Sienet ovat Sienihullun päätähtiä!
Sienihullu houkuttelee retkelle syksyiseen metsään. Aukeaman laajuiset kuvat sienimaastosta saavat metsän sammaleet ja maatuvat lehdet tuntumaan käsissä ja tuoksumaan nenässä samalla kun kantarellit ja mustatorvisienet kutsuvat: Poimi meidät!
Ruokatoimittajia ilahduttaa, miten Sienihullu tempaa lukijan luontoon, jonne nykyihmisen kannattaa suunnata etsimään luonnosta kaikkea sitä hyvää, mitä se tarjoaa – myös ruokapöytään.
Kirjassa näkyy kirjoittajan vahva omistautuminen ja sienitietämys. Tarjolla on Braskin vuosikymmenten aikana keräämää tietoa ja osaamista ruokasienistä. Käytä se hyväksesi!
Sisällysluettelo antaa selkeän käsityksen, kuinka monipuolisesti sieniä käsitellään. Sienihullussa on reseptiikan lisäksi sienitietoa ja tarinoita.
Kirjan resepteihin rohkenee tarttua ilman suurempaa sienitietämystä. Ruokaohjeet ovat monipuolisia ja selkeitä, yksiselitteisen tarkasti laadittuja. Brask yhdistää ronskilla tyylillään ruokasieniin laadukkaita ja yllättäviäkin raaka-aineita kuten merilevää, harissaa ja ruusun terälehtiä.
Mukana on paljon perusreseptejä, jotka on tuotu uudelle tasolle kekseliäästi eri sienilajeja hyödyntämällä ja esimerkiksi tuoreita yrttejä käyttäen. Nämä sienireseptit tuovat sienet tähän päivään ja osaksi niin arkea kuin juhlaa. Suppilovahverosimpukat, mustatorvisieninuudelit ja nyhtösienitacot käyvät esimerkeiksi ruokalajeista, joita tekee mieli kokata perheelle tai ystäville.
Ruokakirjoittamisen ammattilaisina Ruokatoimittajat arvostavat myös huolella laadittua hakemistoa. Sienihullussa se on kaksinkertainen: sekä ruokalajeittain että sienilajeittain.
Kunniamaininnat kahdelle tiimille
Ruokatoimittajat ry antaa tänä vuonna kaksi kunniamainintaa. Molemmat kunniamaininnan saajat ovat kulttuuritekoja, jotka toimivat myös lukukirjoina.
Kunniamaininta: Kansallisteatterin näyttelijöiden reseptikirja, Sari Kaskilahti, Teresa Välimäki ja Laura Riihelä, Otava 2022
Kansallisteatterin näyttelijöiden reseptikirja kokoaa lupauksensa mukaisesti legendaaristen näyttelijöiden parhaita reseptejä vuosikymmenten varrelta. Kirja avaa ruokamuistojen ja reseptiikan kautta Kansallisteatterin maailmaa, historiaa ja näyttelijöiden elämää. Teresa Välimäen ja Sari Kaskilahden toimittama sekä Laura Riihelän kuvaama kirja on kaunis kuin koru, ja Kansallisteatterissa kuvatut ruoat nousevat maagisiin sfääreihin. Ruokakirja juhlistaa tänä vuonna 150 vuotta täyttävää Suomen Kansallisteatteria – myös Ruokatoimittajat onnittelevat Kansallisteatteria!
Kunniamaininta: Ninja keittiössä, Heikki Valkama ja Jesper Björkell, Tammi 2022
Ninja keittiössä on kurkistus japanilaiseen ruokakulttuuriin suomalaisesta näkökulmasta. Toimittaja Heikki Valkama antaa äänen ravintoloitsija Jesper Björkellille, joka on japanilaisen keittiön lähettiläs Suomessa. Kirjan ytimessä on Björkellin kasvutarina: hän kertoo rehellisesti, miltei vereslihalla, miten koukeroisen tien on kulkenut ennen Shinobi-ravintolan avaamista. Björkellin tarina käy esimerkiksi jokaiselle joka pohtii, voisiko hän pärjätä ravintola-alalla. Monenlaisista lähtökohdista voi nousta menestykseen!
Ninja keittiössä -kirjaan on tallennettu Helsingin Kampissa toimivan Shinobin reseptiikka – kokkaa vaikka misokoisoa ja nauti se umeshu spritzin kanssa. Lisäksi Valkama perehdyttää japanilaisen keittiön saloihin; millaista ruokaa tarjotaan minkäkin tyyppisessä ravintolassa ja miten japanilaisia raaka-aineita käytetään.
Ruokatoimittajat ry:n terveiset kirjojen tekijöille
Ruokatoimittajat ry arvostaa kaikkia kotimaisia kustantamoita ja tekijöitä, jotka julkaisevat ruoka- ja keittokirjoja, ja siten osaltaan tukevat ja edistävät suomalaista ruokakulttuuria. Yhdistys esittää kuitenkin toiveen, että kustantajat ja tekijät kiinnittäisivät vielä enemmän huomiota kirjojen, erityisesti tekstin, oikolukuun ja viimeistelyyn.
VUODEN KEITTOKIRJA 2021
Kirja on kaunis, yhtenäinen ja tyylikäs kokonaisuus. Todella inspiroiva teos. Jos tämä kirja ei innosta makeakokkailuun, niin ei sitten mikään.
Kirjahyllyn luottokirja, johon varmasti palaa aina uudelleen ja uudelleen. Reseptit ovat monipuolisia ja selkeästi kirjoitettuja ja ohjeita löytyy aina juhlallisista konditoriatason luomuksista kotoisempiin sunnuntaileivonnaisiin. Kirjan reseptejä seuraamalla oppii kuin huomaamatta liudan leivonnan perustekniikoita ja ammattilaiskikkoja. Reseptit kestävät aikaa, ja kuten tekijä toteaa, yhdistelemällä kirjan eri reseptejä ja elementtejä, voit lopulta myös itse luoda uusia leipomuksia.
Ohjeet on kirjoitettu huolellisesti ja hyvällä kielellä. Monivaiheiset reseptit on jaoteltu selkeiksi kokonaisuuksiksi ja reseptejä on helppo seurata. Selkeä hakemisto. Plussaa perusresepteistä ja kirjan tekniikkaosioista. Myös resepteihin liitetyt pienet nokkelat vinkit ovat aivan loistavia, plussa myös lopun perusohjeiden koontisivuista.
Erityiskiitos ja papukaijamerkki kirjan taitosta ja kuvakerronnasta. Kuvat ovat tunnelmallisia, rauhallisia, kauniita ja samalla informatiivisia, olematta tylsiä tai tavanomaisia. Huolimatta siitä, että kuvat ovat useamman tekijän käsialaa, säilyy kirjan visuaalisuus linjassa kannesta kanteen. On myös loistava kuvakerronnallinen idea, että reseptit esitellään useammalla ruokakuvalla, mutta kuitenkin niin, että kautta linjan ilmava tunnelma säilyy. Kuvat rytmittävät kirjaa hienosti paikoin pitkienkin reseptitekstien väleissä. Myös tekniikkaosion vaihekuvat tukevat selkeää informatiivisuutta.
Pientä miinusta kirjalle siitä, että johdannossa mainitusta kiertoilman käytöstä ei muistuteta enää itse ohjeissa ja jonkin verran pieni epätarkkuuksia on jäänyt tekstiin. Näillä pienillä korjauksilla kirja olisi täydellinen, nyt hyvin lähellä sitä.
Kirjassa on paljon luettavaa, opittavaa ja visuaalisesti nautittavaa. Todella ’makee’ kokonaisuus, joka houkuttelee kokeilemaan ja inspiroi luovuuteen. Kirja tuo vaikeana pidettyä ja arvostettua konditoriataitoa lähemmäksi kotikondiittoreita.
Kunnianmaininta:
Suuri karjalainen piirakkakirja, Pirkko Sallinen-Gmpl, SKS Kirjat:
Kirja on oodi yhdelle Suomen rakastetuimmista piirakoista. Se on ruokakulttuurisesti tärkeä teos, joka ylläpitää perinteitämme ja innostaa tekemään itse. Hyvin tehty kirja, selkeä ja houkutteleva ulkoasu. Kirjassa on sopivassa suhteessa historiaa, tarinoita ja reseptejä.
Onnistunut kokonaisuus, jossa simppelisti rajattu aihe tarjoillaan lukijalle tarinallisestikin kiehtovana.
VUODEN KEITTOKIRJA 2020
Vuoden keittokirja -palkinnon myötä ruokatoimittajat haluavat antaa tunnustuksen ansiokkaille ruokakulttuuria edistäville teoksille kuluneen vuoden ajalta ja nostaa esille kotimaisten keittokirjojen merkitystä. Kriteereinä ansiokkaalle keittokirjalle tuomaristo pitää mm. hyvää tekstiä, laadukasta reseptiikkaa, mielenkiintoista ja taidokasta kuvamateriaalia sekä ideaa.
– Tuntuu mahtavalta saada tällainen tunnustus kollegoilta! Kirja on tiivistymä 15 vuoden ajan tehdyistä reissuista Japanissa, ja halusimme esitellä sekä aivan tavallista japanilaista kotiruokaa että katu- ja pubiruokaa. Kliseisesti monesti ajatellaan niin, että japanilainen keittiö on vain sushia ja ramenia, mutta japanilaiseen keittiöön kuuluu paljon muutakin, sanoo Street Food Japan -kirjan kirjoittaja ja palkintoa vastaanottamaan saapunut Mikko Takala.
Vuoden keittokirjassa matkustetaan Japanissa pohjoisesta etelään ja tutustutaan alueiden erikoisherkkuihin. Japaniin suuntautuneiden matkojen perusteilla syntyneet reseptit onnistuvat jokaiselta kotikokilta.
– Japanilainen pubi- tai kotiruoka ei itse asiassa poikkea kovinkaan paljon siitä, mitä me syömme täällä Suomessa. Ruoanlaittotekniikat ja perusraaka-aineet voivat olla hyvinkin samanlaisia, mutta ero näkyy esimerkiksi mausteiden käytössä, Takala sanoo.
Vuoden katu-uskottavin keittokirja
Ruokatoimittajien mukaan Street Food Japan on vuoden katu-uskottavin keittokirja, joka tekee vaikutuksen myös ulkoasullaan. Kansi on yhtä aikaa sekava ja vaikuttava, katutyyliä peilaten.
Ruokatoimittajat ry perustelee valintaa lisäksi näin:
”Mikko Takala on taitava kirjoittaja ja iskee tarinaa kuin kapakassa kaverille juttelisi. Kirja on jaoteltu merkittävien japanilaisten ruokakaupunkien mukaan, ja jokaisessa kaupungissa otetaan muutama raaka-aine tai ruokalaji lähempään tarkasteluun.
Keittokirjan, tietokirjan ja matkakirjan kiinnostava fuusio tekee makumatkan Japanin kulttuurihistoriaan ruoan kautta ja houkuttelee kokkaamaan lopulta yllättävänkin helposti lähestyttäviä reseptejä. Takalalla on mukaansatempaava tyyli esitellä japanilaista elämänmenoa ja ilmiöitä. Tommi Anttosen ruokakuvat ovat yksinkertaisen tyylikkäitä, ja niiden tehokkaan väriset taustat tuovat kuviin ja kokonaisuuteen hauskaa kontrastia ja huomioarvoa. Kirja pitää sisällään myös runsaasti Anttosen hienosti tunnelmaa rakentavaa fiiliskuvaa tekijätiimin Japanin matkoilta. Kuvamateriaalin ansiosta kirja on aidosti värikkään visuaalinen makumatka Japaniin, ja sellaista me kaipaamme juuri nyt.
Takalan ja Rekolan reseptit ovat sitä mitä takakannen teksti lupaa: jotain muuta kuin raakaa kalaa. Ruokaohjeet tarjoavat kiinnostavan kattauksen japanilaista kotiruokaa sekä baarien ja kadunkulmien herkkuja. Resepteissä on aina pieni johdanto ja ohjeita on helppo seurata. Raaka-aineluettelot ovat pääsääntöisesti huolella laadittuja ja oikeassa järjestyksessä. Pientä haastetta saattaa olla raaka-aineiden löytämisessä tavallisesta ruokakaupasta, mutta joskus hyvän maun perässä kannattaa tehdä raaka-ainehankintamatka vähän pidemmälle.”
Kunniamaininnat kahdelle kirjalle
Ruokatoimittajien kilpailuraadin mukaan Juho Hämäläisen, Milla von Konow’n ja Sari Selkälän keittokirjassa Voikukka! – Pientareelta pataan (Teos) on selkeä idea, joka kantaa alusta loppuun saakka. Kirja nostaa rikkakasvina pidetyn voikukan monipuoliseksi keittiön raaka-aineeksi ja innostaa kokeilemaan voikukkaa kotikeittiössä. Resepteissä voikukka hyödynnetään juurista lehtiin saakka. Tämä on modernin keittiön perusteos, joka kaivetaan esiin joka vuosi tiettyyn aikaan keväästä. Tekijöiden intohimo välittyy kirjan joka sivuilta.
Lasse Lehtinen muistelee vauhdikasta ja monipuolista uraansa ruokiin, juomiin ja ruokakulttuureihin liittyvien kertomusten kautta kirjassaan Salakapakoita ja tappaiskeittoa (Otava). Ruokatoimittajat kuvaavat kirjaa perusteokseksi kaikille, jotka haluavat kurkistaa sodanjälkeisen Suomen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen, siihen puoleen, jota ei näe lainsäädännössä tai valiokuntien pöytäkirjoissa. Lehtisen kirja on myös kunnianosoitus niin keittiöiden ja ravintoloiden ammattilaisille kuin kaikille ruokaa rakkaudella tekeville. Tämä kirja lisää ruokailoa ja vahvistaa yhdessä syömisen ja toistemme kohtaamisen tärkeyttä yli ja ohi muurien. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos edes joskus katsoisimme toisiamme silmiin hyvän ruoan äärellä.
VUODEN KEITTOKIRJA 2019
Keittokirja on ruoanvalmistajalle edelleen ylivoimaisesti paras käyttöliittymä keittiössä. Pöydällä auki olevaa kirjaa on helppo vilkuilla, ja se saa vähän sotkeentuakin. Sivuille voi kirjoittaa omia muistiinpanoja ja merkintöjä, ja kulmat voi taittaa erityisen hyvän reseptin merkiksi. Suosikkiresepti on vaivaton löytää uudelleen ja uudelleen. Kirja päihittää padit, puhelimet ja tietokoneet keittiössä mennen tullen.
Tästä syystä Ruokatoimittajat ry halusi herättää henkiin Vuoden keittokirja -palkinnon.
Palkinto päätettiin jakaa kotimaisin voimin tehdylle ruokakirjalle.
Hyvässä keittokirjassa on selkeä, kantava idea. Se kulkee johdonmukaisesti läpi teoksen ja perustelee lukijalle kirjan olemassaolon. Keittokirjoja ilmestyy edelleen paljon, mutta hyvällä idealla voi erottautua joukosta. Ilahduttavasti yhä useammassa keittokirjassa on mukana myös tarinallisuutta, joka inspiroi lukijaa.
Hyvin kirjoitetussa ja toimitetussa ruokakirjassa teksti soljuu sujuvasti ja reseptit ovat toimivia, selkeitä ja loogisia. Keittokirjan toimittaminen ja oikolukeminen ovatkin asioita, joihin tekijöiden ja kustantajien kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota. Liian monessa keittokirjassa on hyvien reseptien keskellä huonoja tai huonosti kirjoitettuja reseptejä. Harmittavan usein myös raaka-ainelista ja työohje eivät kulje käsi kädessä ihan loppuun asti.
Visuaalisuus on keittokirjassa isossa roolissa: osa keittokirjaa selailevista inspiroituu pelkästään kuvista eikä välttämättä edes lue reseptejä sen tarkemmin. Ruokakuvissa erityisen tärkeää on, että kuva herättää ruokahalun. Plussaa on, jos tekijä on keksinyt ruokakuviin jonkin uudenlaisen kulman.
Sitten, PERUNASTA:
Voittajakirjan valttikortti on nimensä mukaisesti peruna. Upeaa, että kotimainen perusraaka-aine, peruna, on uskallettu ja haluttu nostaa yksin koko kirjan läpi kantavaksi aiheeksi.
Peruna on monipuolinen ja herkullinen raaka-aine. Se on myös ilmastoystävällinen, mikä tekee kirjasta hyvin ajankohtaisen. Kirjan ansioita ovat aiheen lisäksi runsaus, kaunis ja rouhea kuvaustyyli sekä johdonmukaisuus alusta loppuun. Pientä viilausta raati olisi kaivannut tekstiin ja joidenkin reseptien täsmällisyyteen, mutta kokonaisuutena kirja oli yli 30 kirjan joukossa ehdotonta voittaja-ainesta. Erityiskiitosta kirjan tekijä Sanna Mansikkamäki saa siitä, että vaikka kirja on julkaistu jo vuoden 2018 lokakuussa, se on edelleen näkyvillä sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Sanna todella näkee vaivaa, jotta kirjaa ei unohdettaisi muutamassa kuukaudessa, kuten valitettavasti käy suurimmalle osalle keittokirjoista, johtuen markkinoiden valtavasta keittokirjamäärästä.
Lisäksi:
Voittajan lisäksi Ruokatoimittajat ry haluaa palkita yhden ansiokkaan ruokakirjan erityismaininnalla. Sen saa Elina Innasen Chocochilin arkiruokaa – 30 minuutin vegaanireseptit. Raati kiittää kirjaa siitä, että se tarjoaa aidosti helppoja ja hyviä vegaanireseptejä tavallisiin kotikeittiöihin.
Tässä erään raatilaisen kommentti:
”Kirjaa voi kutsua joka kodin vegaaniruokakirjaksi.
Napakka noin 60 ohjeen keittokirja on ennen kaikkea reseptikirja, mutta siitä löytyy myös vinkkejä ruuanlaiton nopeuttamiseen ja hyödyllinen selostus vegaanisen keittiön aineksista. Reseptit ovat uusia ja kekseliäitä, ja kynnys niihin tarttumiseen on matala, koska ruuat ovat muunnoksia tutuista kotiruuista, kuten keitoista, pastoista ja salaateista.
Plussaa kirjalle siitä, että resepteissä tarvittavat ainekset löytyvät suureksi osaksi tavallisista ruokakaupoista ja siitä, että teksteissä kerrotaan, kuinka reseptit toimivat eri sesongeissa. Reseptikirjoittaminen on selkeää ja tulee vahvasti tunne, että ohjeet on testattu moneen kertaan.”