Luku 3.4: Ruokakulttuuri ja hyvinvointi

Ruokatoimittajat katsovat, että suomalainen ruokakulttuuri on arvokas osa suomalaista elintapaa ja osa kansallisidentiteettiä, jonka kehittäminen ja säilyttäminen on ehdottoman tärkeää. Katsomme, että ruokakasvatukseen tulisikin panostaa enemmän ravitsemusneuvonnan lisäksi sekä jo neuvola- että kaikessa perheneuvonnassa kuten myös koulujen opetusohjelmassa, koska näin voidaan varmistaa tulevien sukupolvien kokonaisvaltainen ymmärrys ruuasta ei vain polttoaineena vaan myös yhteentuovana yhteisöllisenä tekijänä että kulttuurisena ominaisuutena. 

Strateginen tavoite 1: Kotimaisten elintarvikkeiden käyttö lisääntyy ja ymmärrys ruokajärjestelmästä vahvistuu

Ruokakasvatus tulisi aloittaa vahvemmin jo varhaiskasvatuksen puolella ja korostaa itse ravitsemuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa ja ala-asteella oppilaiden ymmärryksen tasolla myös ruuan tuottamista, kuten viljelyä ja ruuan valmistamista, lisäten näin lapsesta asti suomalaisten ruokaymmärrystä myös vastuullisuuden ja käytännön ruokatuotannon kautta. Samaan aikaan voidaan vahvistaa tietoa kotimaisen ruuan turvallisuudesta, jäljitettävyydestä ja erinomaisesta mausta. Lisääntyneellä ruokakasvatuksella voisi innostaa jo lapsesta asti monipuolisesti suomalaisten ruokatuotteiden pariin. Samalla ruokakasvatusta voisi lisätä myös perheiden tukipalveluissa. Näillä keinoilla ymmärrys ruokajärjestelmästä vahvistuisi lapsesta asti. 

Kuluttajille tulisi suunnata enemmän tietopohjaista markkinointia ja viestintää kotimaisesta ruokajärjestelmästä ja sen eduista, toki maku edellä. Ruokatoimittajat ovat tehneet tätä työtä median ammattilaisina jo kauan, ja katsovat, että myös viestintää medialle tulisi lisätä ja tarkentaa, jolloin saadaan viestittyä kuluttajille monipuolisesti eri kuluttajaryhmät huomioiden. 

Kotimaisen ruokajärjestelmän ymmärtäminen ja sisäistäminen kohottaa suomalaisen ruuan arvostusta, josta hyötyvät kaikki – tuottajat ja valmistajat lisääntyneen kuluttajahalukkuuden myötä, myös omavaraisuusaste nousee ja ruokajärjestelmän pitkäjänteinen tulevaisuus on turvatumpaa.

Strateginen tavoite 2: Mahdollisuus terveelliseen ruokaan lisääntyy

Ruokatoimittajat katsoo, että on erinomaista, että strategialuonnoksessa ajetaan kaikkien suomalaisten mahdollisuutta terveellisempään ruokaan. Katsomme, että käytännön toteutuksessa tässä on kaksi tärkeää kohtaa, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa: 

1. Tieto, mikä on terveellistä ja tämän tiedon jakamista niin median, ruokakasvatuksen, julkisten toimijoiden, kouluruuan avulla, mutta maku edellä, jolloin terveellisyydestä ei tule itsetarkoitusta vaan se on osa hyvää, maistuvaa ruokaa.
2. Käytännön mahdollisuus hankkia terveellistä ruokaa, joka liittyy ruuan arvoketjuun, terveellisten tuotteiden kuluttajahintaan ja valikoimaan. 

Strateginen tavoite 3: Ruoka on osa rikasta ja elävää ruokakulttuuria

Ruokakulttuuri on paljon muutakin kuin itse ruoka – ruokakulttuuri on osa käyttäytymistä, ihmisten kohtaamista, yhteisöllisyyttä, kasvatusta, intohimoa ja uteliaisuutta raaka-aineita ja erilaisia ruokia kohtaa, päivittäistä iloa, herkullisuuden ihmettelyä ja arvostamista. 

Ruokatoimittajat katsoo, että ruokakulttuuri on tärkeä osa kasvatusta ja käyttäytymistä, se on myös kulttuuria, joka on samalla henkilökohtaista ja yleistä – jokaisella meistä on omat juuremme, perinneruokamme ja ruokatapamme, ruokakulttuuri koskettaa kaikkia, koska kaikki syövät. 

Ruokakulttuurikasvatuksen tulisi olla ohjausta ravitsemuksen lisäksi myös ruuan yhteisöllisyyteen, käytöstapoihin, nautintoon ja uteliaisuuteen, sekä sen ymmärryksen lisäämiseen, miten paljon iloa ruoka ja ruokakokemukset voivat saada meissä aikaan. 

Ravintolat ovat tärkeä osa ruokakulttuuria, ja niiden merkitystä tulisi nostaa osana kulttuurista kokemusta tässäkin strategiassa, koska niissä myös yhteisöllisyys osana ruokaa kasvaa eri merkitykseensä. 

Ruokakulttuurikasvatus tulisikin aloittaa perheiden lisäksi myös kouluissa jo ala-asteella, korostaen terveellisyyden, ravitsemuksen, ruokajärjestelmän lisäksi myös kulttuurisia ulottuvuuksia.

Strateginen tavoite 4: Yhteisöllisyys ruuan ympärillä kasvaa ja vahvistaa hyvinvointia

Tutkimustenkin mukaan yhdessä syöminen vahvistaa ihmisten välisiä suhteita, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia niin henkisesti kuin fyysisesti. Yhteisillä ruokahetkillä jaetaan kuulumisia, opetellaan ruokatapoja ja annetaan kulttuurisia arvoja eteenpäin, ja se voi jopa parantaa ruokasuhdetta. Samalla ruokapöytä on luonteva paikka harjoitella sosiaalista kanssakäymistä ja opetella yhteisiä tapoja, mikä on tärkeää erityisesti lapsille. Yhdessä syöminen voi parantaa terveellisten ruokatottumusten omaksumista, ja se auttaa suhtautumaan ruokaan terveemmin ilman jatkuvaa stressaamista ravintoaineista. 

Ruokatoimittajat haluaa täsmentää, että yhdessä syöminen nimenomaan arkena on tärkeää niin ruuan maun nautinnon kannalta että ihmisten välisten siteiden luojana ja toivoisi korostettavan, että yhdessä syöminen ei vaadi aina monimutkaista gourmet-ruokaa; yksinkertainenkin yhteinen ateria voi olla arvokas kokemus. 

Ruokastrategiassa tulisikin käytännön tasolla rohkaista yhdessä syömiseen monimuotoisesti yhden aikuisen talouksien lisääntyessä: Yhteisiä ruokailuhetkiä voi järjestää perheen lisäksi ystävien, naapureiden, työkavereiden tai vaikka harrastustuttavien kera.  Ruokastrategiassa voisikin olla käytännön tapoja lisätä ruuan ympärillä olevaa yhteisöllisyyttä.